Ramboll Kemiin suunnitellun uuden biotuotetehtaan liikenneyhteyksien suunnittelijana

Noin 1,5 miljardin euron investointi olisi Suomen metsäteollisuuden suurin. Tehdas tulisi valmistuttuaan työllistämään noin 250 henkilöä ja koko arvoketjussa Suomessa noin 2 500. Investointipäätös tehdään aikaisintaan alkuvuodesta 2021.

Rambollissa suunniteltiin lähes kaikki biotuotetehtaan edellyttämä infra uuden yksityisraiteen varrelle. Sahansaaren yksityisraide liitetään Karihaarassa Kemi–Laurila-päärataan ja sen uuteen lisäraiteeseen. Lisäraiteen suunnittelu tehtiin Väyläviraston erillisenä toimeksiantona. Lisäksi suunniteltiin teollisuusratapiha Sahansaareen tehdasalueelle.

– Suunnittelun koordinointia ja  tietomallien yhteensovittamista helpotti se, että hankkeen kaikki rata-, katu- ja siltasuunnittelu sekä vesihuollon suunnittelu tehtiin Rambollin Oulun toimistolla, kertoo ratasuunnittelun projektipäällikkö Markku Salo.

Suurin osa puuraaka-aineesta kulkisi ekologisesti junalla

Sahansaaren yksityisraiteella on mittaa noin kaksi kilometriä. Raiteen mahdollista sijoittumista Sahansaarenkadun varteen aloimme selvittää jo noin kaksi vuotta sitten tehdyssä esiselvityksessä.

– Sen jälkeen olemme laatineen tarvitut yleis- ja asemakaavojen muutokset, niihin liittyvän liikennesuunnittelun sekä ratalain mukaiset ratasuunnitelmat. Uusia tämän kokoluokan yksityisraiteita on Suomessa toteutettu harvakseltaan – Viimeksi olin mukana yksityisen teollisuusraiteen suunnittelussa yli 10 vuotta sitten, Salo muistelee.

Raiteilla tulisi kulkemaan pääosa tehtaan tarvitsemasta puusta. – Se on jo itsessään rekkaliikennettä ympäristöystävällisempää. Lisäksi dieselveturit vaihtuisivat sähkövetureihin, Salo korostaa.

Kadut rakennetaan turvallisesti radan yli ja ali

Tehdashankkeen myötä Kemin kaupunki uusisi katuverkostoaan noin viiden kilometrin matkalta. Osittain saneerattaisiin olemassa olevaa katuverkkoa ja osittain rakennettaisiin täysin uutta. Suurin osa suunniteltavista kaduista luokitellaan niin sanotuiksi kokoojakaduiksi, jotka vastaanottavat tonttikaduilta tulevaa liikennettä. 

– Katuverkoston lisäksi olemme suunnitelleen muun muassa alueen katujen kuivatuksen, valaistuksen, katuympäristön sekä liikenteenohjauksen, kertoo Rambollin infrasuunnittelun projektipäällikkö Teemu Vaara.

Merkittävin muutos olisi osan kaduista nostaminen nykyisestä tasosta jopa 5–6 metrillä. Samalla liikenneturvallisuus paranee. 
– Kaikki radan ja katujen risteämiset suunnitellaan eritasoratkaisuina, joten alueelle rakennetaan kolme ylikulkusiltaa ja kaksi kevyen liikenteen alikulkusiltaa, Vaara sanoo.

Raskaan liikenteen lisääntyminen on huomioitu katujen mitoituksessa ja poikkileikkauksissa. Lähes jokaisen kadun varteen tulee erillinen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Ympäristönäkökohdat, kuten massatasapaino, ovat katusuunnittelussa tärkeä asia.

– Alueella syntyvät kaivuumaat pyritään hyödyntämään paikallisesti katuverkon pengerryksissä, Vaara kertoo. Lisäksi katurakenteissa käytetään mahdollisuuksien mukaan paikallisia uusiomateriaaleja.

Merkittäviä vesihuollon johtosiirtoja

Rambollin pitkä yhteistyö Kemin Energia ja Vesi -yhtiön kanssa on jatkunut tehdashankkeen suunnittelun aikana.

– Alueen halki kulkee kaksi Kemin kaupungin päävesisyöttölinjaa sekä jätevesien pääviemäri pohjoisesta etelään, kertoo vesihuollon yleis- ja rakennussuunnittelusta vastannut Mikko Kaikkonen.

Suunnittelualue on keskeisellä paikalla myös monien mittarikaivojen kannalta. Putkilinjoille etsitään uudet reitit, joissa putket saavat olla rauhassa mahdollisimman pitkään tulevaisuudessa.

Hulevesiratkaisuilla suojellaan luontoa

Vesienhallinnan huomioiminen kaavamuutosten ja infran suunnittelun yhteydessä oli eräs keskeisiä suunnittelun lähtökohtia.

– Sovitimme yhteen monen eri projektin ja toimijan tavoitteita, kertoo Rambollin vesienhallinnan asiantuntija Sari Suvanto. Tärkein asia oli Marttalan alueen läpi virtaavan Marttalanojan varjelu. – Hankkeessa päädyttiin ratkaisuun, jossa radan tasausta nostettiin, jotta oja saa jäädä paikoilleen.

Marttalan alueella hulevesiä viivytetään maarakenteisissa altaissa, jolloin Marttalanojaan tulevan veden määrä ei kasva.

– Samalla vesistöihin purettavien hulevesien laatu paranee ja ylläpidetään ojan nykyisiä olosuhteita vesitalouden näkökulmasta.