Miksi pyöräliikenteeseen kannattaa panostaa?

30 elokuuta 2019
Polkupyörä tulisi nähdä ajoneuvona ja pyöräily liikennemuotona, jolla ratkaistaan liikenteellisiä ongelmia. Sitä ei tulisi niputtaa yhteen kävelyn kanssa, eikä kyse ole enää niinkään harrastamisesta vaan arjen liikkumisen ratkaisuista. Suunnittelutapa, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät yhdistetään, ei ole kestävä. 
Photo: dissing+weitling

Photo: dissing+weitling

Niko Palo

Project Manager, Smart Mobility
M: +358 40 546 3235

Hallitusohjelma kaavailee kävelyn ja pyöräilyn hankkeisiin merkittäviä summia. Rambollin Niko Palo ja Pyöräliiton Matti Koistinen pitävät molemmat pyöräilyä yhteiskuntataloudellisesti merkittävänä kulkumuotona ja toivovat uudenlaista näkökulmaa: he niputtaisivat pyöräliikenteen yhteen autoilun, ei kävelyn kanssa. Myös taloudelliset laskelmat puoltavat tätä: autoilun kustannukset ovat kuusi kertaa pyöräilyä suuremmat.

Uusi hallitusohjelma lupasi ottaa kävelyn ja pyöräilyn infratarpeet huomioon väyläverkon kehittämishankkeissa 10 miljoonan euron osuudella kokonaisrahoituksesta. Lisäksi nopeina toimina liikennepäästöjen vähentämiseksi kaavaillaan Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman hankkeisissa jaettavaksi 41 milj. euroa vuosina 2020–2022.

Kun väylät ovat kunnossa, pyöräily ratkaisee liikenteellisiä ongelmia

– Polkupyörä tulisi nähdä ajoneuvona ja pyöräily liikennemuotona, jolla ratkaistaan liikenteellisiä ongelmia. Sitä ei tulisi niputtaa yhteen kävelyn kanssa, eikä kyse ole enää niinkään harrastamisesta vaan arjen liikkumisen ratkaisuista. Suunnittelutapa, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät yhdistetään, ei ole kestävä. Jalankulkijalle tulee voida kaupungissa turvata pyöräliikenteestä vapaa tila, sanoo Rambollin projektipäällikkö Niko Palo.

Pyöräliiton Matti Koistinen on samaa mieltä. – Kun suunnittelu tehtäisiin ajoneuvoliikenteen tavoin, ei tarvittaisi välttämättä paljoa uusia pyöräteitä. Pyöräinfra kohenisi tekemällä ajoradoista pyöräliikenteelle ystävällisiä vähentämällä ajonopeuksia tai tekemällä niistä Hollannista tuttuja pyöräkatuja, jollainen meilläkin on Joensuussa ja Oulussa. Talvikunnossapidonkin näkökulmasta tämä olisi hyvä ratkaisu, sillä ajoradat on helpompi pitää puhtaana kuin kapeat pyörätiet, Koistinen toteaa.

Palo muistuttaa, että reitistön tulee olla yhtenäinen ja katkeamaton. Saavutettavuus ja pyöräilyolosuhteet vaikuttavat merkittävästi pyöräilyn valintaan.

Matti Koistinen arvelee pyöräilyn ammattikäytön lisääntyvän tulevaisuudessa. – Jo nyt muun muassa kodinhoitajat, posti ja lähettipalvelut käyttävät polkupyörää kulkuvälineenä. Verkkokaupan lisääntyessä pienet lähetykset toimitetaan pyörällä.

Autoilun kustannukset kuusi kertaa pyöräilyä suuremmat

Auto- ja raideliikenteen infran rakentamiseen verrattuna pyöräväylien rakentaminen on edullista, Palo huomauttaa. Esimerkiksi pyöräliikenteen silta on autoliikenteen siltaa huomattavasti halvempi, sen kun ei tarvitse kestää painoa yhtä paljon. Yksi silta voi vaikuttaa paljon pyöräilijän reitin pituuteen ja lisätä pyöräilyn suosiota, kuten Tanskan Cykel-slangen silta.

– Pyöräliikennesilta voi maksaa 110 miljoonaa euroa kokonaisuudesta riippuen, mutta kun sitä vertaa muun liikenneinfran kustannuksiin, ei hinta enää olekaan kova. Näitä pitäisi tarkastella rohkeasti ja ymmärtää, että kyseessä on yhteiskuntataloudellisesti järkevä kulkumuoto. Helsingin rautatieaseman alle rakennettava baanayhteys on hyvä esimerkki siitä, miten ratkaisuja kyllä löytyy, kun ollaan valmiita panostamaan.

Euroopan komission laskelmien mukaan autoilun kustannusten on arvioitu olevan yhteiskunnalle noin kuusinkertaiset pyöräilyyn verrattuna, kun ulkoisvaikutukset otetaan huomioon.

Suomestako pyöräilyn mallimaa – mikä ettei!

Rambollin Niko Palo näkee Suomella olevan hyvät edellytykset pyöräliikenteen edelläkävijämaaksi. – Meillä on paljon potentiaalia. Puhutaan talvesta, pimeästä ja sateesta, mutta käytännössä meillä on erittäin hyvä ilmasto pyöräilylle, kun vain tehdään laadukkaita ratkaisuja.

Sekä Palo että Koistinen uskovat, että tulevaisuudessa sähköpyörät yleistyvät ja ihmiset ovat valmiita tekemään yhä pidempiä matkoja polkupyörällä. – Sähköavusteisuus on merkittävin keksintö, joka pyöriin on tehty 100 vuoteen, Koistinen huomauttaa. Hän uskoo niihin tulevan pian keveämpiä vaihtoehtoja, kun akkuteollisuus kehittyy.

Niko Palo muistuttaa, että infran pitäisi pystyä varautumaan tuleviin muutoksiin. – Haasteena on se, että infran muutokset ovat yleensä hitaita toteuttaa. Suunnitelmia tehtäessä pitäisi osata nähdä pitkälle tulevaisuuteen, jotta liikennesuunnittelua kehitettäisiin kaikilta osin oikeaan suuntaan.

Pyöräliiton Matti Koistinen muistuttaa myös pyöräilyn kansanterveydellisistä ja ilmastollisista hyödyistä. – Helsingissä on laskettu, että jokainen laadukkaaseen pyöräilyinfraan sijoitettu euro tuottaa 7,8 euroa. Pyöräliikenne on tärkeä keino liikenteen päästövähennyksien saavuttamiseen, eikä se ei tapahdu ilman investointeja. Autoiluun on investoitu vuosikymmeniä ja saatu siitä sujuvaa ja helppoa. Sama tulisi tehdä nyt pyöräilyn kohdalla.

Espoo, pääkonttori

Espoo, pääkonttori
PL 25, Itsehallintokuja 3
FI-02601 Espoo
Tel:020 755 611 - Fax 020 755 6201

Mail: info@ramboll.fi

Other sites

Other sites