Pyöräliikenteen uusi suunnitteluohje edistää korkeatasoisia pyöräliikenteen väyliä

Pyöräliikenteen suunnitteluohje määrittelee, miten Väyläviraston, ELY-keskusten ja muiden valtion hankkeiden pyöräliikenneväylät suunnitellaan. Vuoden alussa käyttöön otettava suunnitteluohje edistää myös kuntien ja kaupunkien laadukasta pyöräliikenteen suunnittelua.

– Valtakunnallista ohjetta ovat sen eri vaiheissa kommentoineet muun muassa useat kunnat, ja ratkaisut on tehty vahvasti kaupunkiseuduille, kertoo Rambollin Kaupunkiympäristö ja liikenne -yksikön päällikkö Reijo Vaarala. Ramboll aloitti ohjeen suunnittelun marraskuussa 2019. – Sitä ennen pidimme ohjeen määrittelyvaiheessa työpajan eri sidosryhmille, ja sen jälkeen kokosimme ohjeen laadintaan Rambollin parhaat pyöräliikenteen osaajat eri yksiköistä.

Mikä pyöräliikenteen suunnittelussa muuttuu?

Ramboll oli toteuttamassa myös Väyläviraston edellistä suunnitteluohjetta vuonna 2014. Silloin ohje kantoi nimeä Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnitteluohje. Uudessa ohjeessa jalankulkua ei mainita. Vaaralan mukaan kyseessä on ajattelumallin muutos.

– Nykyisenkaltainen ohje ei olisi mahdollinen ilman uutta tieliikennelakia. Pyöräliikenne rinnastetaan nyt kulkumuotona pikemminkin autoliikenteeseen, mikä alleviivaa, että pyöräliikenteen ja jalankulun tarpeet ovat erilaiset.

Suunnitteluohjeessa huomioidaan muun muassa uudet väistämissäännöt ja uudet pyöräliikennettä koskevat liikennemerkit ja tiemerkinnät. Käytössä on myös kokonaan uusia väylätyyppejä, kuten pyöräkatu, ja yksisuuntainen pyöräliikenne korostuu.

– Toisaalta pyörillä voidaan ajaa aikaisempaa monipuolisemmin kahteen suuntaan myös yksisuuntaisilla kaduilla, Vaarala sanoo. – Lisäksi ohjeessa on käsitelty aikaisempaa tarkemmin korkeatasoisia pyöräliikenteen väyliä, pyöräilybaanoja.

Yli 200 kuvaa suunnittelun tueksi

Ohje antaa pyöräliikenteen suunnittelijoille konkreettista apua laadukkaiden väylien suunnitteluun.

– Suunnitteluohjeessa on yli 200 kuvaa muun muassa risteyksistä ja muista haastavista kohdista, kuten pyöräliikenteen suuntaisuuden tai väylätyypin muutoskohdista, Vaarala sanoo.

Suunnitteluohje sisältää myös hallitusohjelman pyytämän pyöräliikenteen laatunormiston. – Ohjeessa on mukana selkeitä tarkistuslistoja, jotka auttavat ottamaan oikeat asiat huomioon esimerkiksi yleis- tai asemakaavavaiheessa tai pyöräväylän kunnossapidon suunnittelussa.

Suunnitteluratkaisut jaotellaan uudessa ohjeessa liikenneympäristöjen mukaan. – Pyöräteitä ei tarvita kaikkialla, ja siksi liikenneympäristöt on jaettu tiiviisti rakennettuihin, väljiin, rauhallisiin ja rakentamattomiin, Vaarala korostaa. – Rauhallisessa liikenneympäristössä, kuten tonttikaduilla ja vähäliikenteisillä teillä, pyörätie on usein tarpeeton ja tilaa voidaan vapauttaa jalankululle.

Ohje edistää kestävää kaupunkiliikennettä

Vaarala uskoo, että uusi ohje otetaan käyttöön vauhdilla. – Yleensä ohje jalkautuu käytäntöön nopeasti, koska valveutuneet kunnat ovat jo alkaneet suunnitella pyöräliikennettä ohjeessa mainittujen uusien suositusten mukaan. Tiedonkulku varmistetaan koulutuksilla.

Uusi ohje edistää omalta osaltaan kaupunkien pyöräliikenteen mahdollisuuksia, ja samalla kehitetään muidenkin kestävien kulkumuotojen liikennesuunnittelua. – Ohjeessa on muun muassa osio, jossa käsitellään joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjä pyöräliikenteen näkökulmasta, Vaarala toteaa. – Ohje tukeekin ajatusta matkaketjuista, jolloin pyörä- ja joukkoliikenne suunnitellaan toimimaan yhdessä.

Siirry suunnitteluohjeeseen (pdf, Väyläviraston julkaisut)