Nautitko aamuisin mieluiten tavallisen kahvin, ison mukillisen lattea vai täyteläisen cappuccinon? Olipa valintasi mikä tahansa, tiedot siirtyvät hetkessä eteenpäin. Riittää, että kytket laitteeseesi virran, ja data siirtyy tuotteen oman verkkoyhteyden ansiosta valmistajalle.
Data kahvinjuonnistasi on valmistajalle kullanarvoista
Data kahvinjuonnistani voi tuntua turhalta. Pienessä mittakaavassa näin onkin. Kahvinjuonti yksittäisenä tapahtumana ei kiinnosta ketään. Isompana joukkona, kohderyhmän edustajana, datasi on valmistajalle kullanarvoista. Sen avulla juuri sinulle kohdistetaan personoidut markkinointiviestit.
Jos nautit aamulla lattea, saattaisit olla kiinnostunut kahvimyllystä, jonka vastajauhettujen papujen aromi vie kahvinautintosi aivan uudelle tasolle. Tai kenties uudempi, paranneltu versio nykyisestä keittimestäsi tuli tarpeeseen? Kannattaako edes yrittää asettua poikkiteloin tiedon tielle?
IoT tuo helpotusta arkeen
Valmistaja haluaa myös tietää, jos keittimeesi tulee häiriö. Näin tyytyväisyyteesi käyttäjänä voidaan reagoida reaaliajassa ja itse pääset antamaan suoraa asiakaspalautetta. Valmistaja saa myös vinkkejä tuotekehitykseensä: miten tehdä tuotteesta toiveitasi vastaava, mikä on motivaatiosi käyttää laitetta tai mitkä oheislaitteet voisivat kiinnostaa sinua.
Ja mikset haluaisi tätä itsekin. Tuotteiden pitäisi vastata sinun tarpeisiisi ja toimia juuri niin kuin sinä haluat. On mennyttä aikaa opetella manuaalia lukien laitteiden toimintaa.
Ja jos kahvipaketti on jo melkein juotu, on uuden paketin automaattinen lisääminen sähköiseen kauppalistaasi kätevää riippumatta siitä, miten kahvipakettisi ostat. Kahvinkeittimesi tuottama tieto yhdistyy jatkossa esimerkiksi jääkaappisi älykkääseen tietoon maidon loppumisesta, jolloin huomisaamun aamukahvia varten sinun pitääkin käydä kaupassa. IoT:n isoimmat kuluttajarajapinnan hyödyt tullaankin näkemään eri palveluiden yhdistämisenä.
IoT muuttaa liikenteen
Mitä IoT tarkoittaa liikenteessä ja miten liikenne tulee mullistumaan? Ajoneuvot voivat kommunikoida keskenään, ja ihmisten älylaitteet tai vaatteet tuottavat tietoa muille ihmisille sekä ajoneuvoille. Quantified selfistä siirrytään IoT-maailmassa ihan uudelle tasolle – on jopa hieman pelottavaa ajatella, että esimerkiksi sydämenlyöntitiheydelläsi olisi jotain merkitystä ympäröivään maailmaan. Jos kävelyäsi analysoimalla voidaan ennustaa sydänkohtaus, niin eikö palvelu, joka ääniohjauksella aktivoisi ambulanssin paikalle kiinnostaisi sinuakin?
Kööpenhaminassa pyöräbaanan vieressä on vihreän aallon ilmaisevat ledivalot. Jos ajat vihreän valon mukaista vauhtia, valot palavat vihreinä saapuessasi risteykseen eikä sinun tarvitse pysähtyä. Joukkoliikenteen käyttäjänä toivon lähitulevaisuudessa saavani parempaa palvelua, kun kännykkäni ilmoittaa, milloin bussi on tulossa – pitäisikö tässä vähän ottaa ripeämpiä askeleita vai tallustellaanko normaalisti? Liikennevaloja ohjataan jo niin, että bussit pysyvät aikatauluissaan – miksei siis toisinkin päin.
Uusien teknologioiden rooli on toimia mahdollistajana. Koukuttava palvelu lyö itsensä läpi, jos se vastaa käyttäjän tarpeisiin – tiedostettuihin tai vielä tiedostamattomiin. Palvelukehityksessä käyttäjäymmärrys on edelleen keskiössä, ja onneksi meillä on palvelumuotoilu, jonka menetelmät ja tapa toimia auttavat käyttäjäymmärryksen luomisessa.
IoT-maailmaan linkittyvissä palveluissa herkullisuutta lisäävät nimenomaan uudet ideat, jotka tulevat mahdollisuuksien puolelta. Palvelumuotoilun työpajat ovat P&UD-piireissäkin tuttuja – Mikkelin Asuntomessuilla visioitiin tulevaisuuden Mikkeliä ja muun muassa jakamistalouden palveluita, joiden mahdollistajana olisi – no mikäs muu kuin IoT.