Tausta IFC-mallien tietosisällön vakioinnille luotiin buildingSMART Finlandin työryhmissä. Ramboll ja muut suuret suunnittelutoimistot ovatkin kehittäneet tietomallien hyödynnettävyyttä yhdessä jo vuosia. Pyrimme helpottamaan tiedonkulkua suunnittelijoiden luomista natiivitietomalleista rakennuksen IFC-malliin. Mallinnustiedon pitäisi olla myös helposti käytettävissä rakennushankkeen eri vaiheissa.
Tiedonkulun haasteita lisää, että kaikki insinööritoimistot käyttävät suunnitteluohjelmia hieman eri tavalla, jolloin myös IFC-mallien tietosisältö on erilaista. Siinä on mukana vain tiedon tuottajan vakioimia sisältöjä. Urakoitsijoille tilanne näyttäytyy sekavana, ja määrälaskentaan on tarjolla varsin kirjavaa tietoaineistoa. Ei ihme, ettei tietomallien käyttö houkuttele työmailla tai ylläpidossa.
Ohjelmistotoimittajat mukaan nimistökehitykseen
Olemme työstäneet kaikille suunnittelutoimistoille yhteisiä nimistöjä jo vuosia ja onnistuneet luomaan ensimmäiset versiot sekä rakenne- että talotekniikkasuunnitteluun. Tällä hetkellä nimistökehitys vaatii, että pääsisimme pisteeseen, jossa mallinnetun aineiston tietosisällön rikastaminen onnistuisi vaivatta suunnittelualasta ja -ohjelmistosta riippumatta. Vakioidun tietosisällön perusajatuksena kuitenkin on, että sen tulee olla ohjelmistoriippumatonta.
Rakennesuunnittelussa tämä vaatii vielä työtä. Globaalien ohjelmistotalojen tarjoamat ratkaisut eivät välttämättä sovellu meidän markkinoihin, jolloin suunnittelijoilla ei ole vielä käytössään yhteistä toiminnallisuutta, jolla nimistöt saataisiin natiivimalliin helposti.
Talotekniikan puolella yhteistyö ohjelmistotoimittajien kanssa on jo pitkällä, koska alalla käytetään pääasiassa suomalaislähtöisiä ohjelmistoja, joilla on markkinoillamme vahva jalansija. Ohjelmistotoimittajat ovat lähteneet mukaan nimistökehitykseen ja luoneet suunnittelijoille työkaluja, joilla nimistötietoja syötetään natiivimalliin suunnittelun aikana.
Tarkkaa tietoa määrälaskentaan, hankintoihin, työmaalle ja ylläpitoon
Kansallisten nimistöjen etuna on, että kaikki suunnittelijat käyttävät samoille rakennusosille samoja nimiä. Se lisää tiedon skaalautuvuutta ja koneluettavuutta. Koneluettavuuden kannalta on olennaista, että tietosisältö on rakennettu siten, että kone pystyy sitä käsittelemään. Koneluku voi tapahtua esimerkiksi rakennusosien vakioitujen ominaisuusjoukkojen, ominaisuuksien tai jonkin muun ennalta määritetyn tunnisteen kautta.
Hyödyt näkyvät myös toteutusvaiheessa. Yhteiset nimistöt helpottavat urakoitsijoiden työtä määrälaskennassa, hankinnoissa ja työmaan teknisessä toteutuksessa. Kun esimerkiksi tietyn venttiilityypin nimi on vakioitu, ne saadaan poimittua helposti IFC-mallista kappalemäärittäin. Sama tieto on myös konepajojen, elementtitehtaiden ja lopulta kiinteistöjen ylläpidon käytössä.
Nimistöt on otettu käyttöön oikeissa kohteissa
Tällä hetkellä olemme päässeet nimistökehityksessä testausvaiheeseen. Sekä rakenne- että talotekniikkasuunnittelussa on käynnissä hankkeita, joissa tilaaja näkee tietosisällön potentiaalin, vaikka emme ole vielä versiossa ”1.0”. Pilotteja on käynnissä asuinrakennuksissa, toimisto- ja liiketiloissa, museoissa sekä logistiikkakeskuksissa. Lista kasvaa nopeasti, koska nimistöt ovat tällä hetkellä oletuksena mukana kaikissa Rambollin talotekniikkasuunnittelun uusissa projekteissa, jotka tehdään Autodesk Revit -ohjelmistolla. Muillakin saroilla käyttöönotto lisääntyy jatkuvasti. Nimistöjen koekäyttöä jatketaan kevääseen 2022, minkä ansiosta yhteistyö eri osapuolten välillä lisääntyy entisestään. Tekemistä toki vielä riittää, ja kannustamme kaikkia rakennusalan toimijoita mukaan kehittämään yhdessä uutta kansallista nimistöä, ideoimaan pilottiprojekteja ja viemään omia nimistöä hyödyntäviä työnkulkuja eteenpäin. Näin pääsemme yhdessä kohti tavoitetta, että jonain päivänä kansalliset nimistöt ovat itsestään selvä vaatimus kaikissa rakennushankkeissa.